Kokeiluja

Olen neulonut ja virkannut niskani jumiin, joten ompelun aika! Kokeiltavaksi pääsi Mustikka-haalari. Olen laiska mittailemaan kovin tarkkaan etukäteen, joten päätin tehdä koeversion. Kankaaksi sopi hyvin Eurokankaan lörppäjoustis - eipähän harmita jos ei onnistu. Minulla nimittäin odottaa tuolla yksi ihanuuskangas (tai oikeastaan kaksikin) juuri tätä haalaria ajatellen, enkä tietenkään raski siihen kokeilla uutta kaavaa.
Koon 92cm mukaan tein, ilman mitään muutoksia ja siitäpäs tulikin ihan sopiva! Lahkeissa on hieman kasvunvaraa, mutta kun laitoin kuminauhat lahkeensuihin, ne menee jo nyt hyvin. Kuminauhan voi ottaa sitten pois myöhemmin. Seuraavaan lisään pari senttiä tuohon olka-haara-välille.
Tosimummon haalarihousuopastuksella tein muuten paitsi vetoketjun ompelin vain nurjalle puolelle (ja ompelin sen ketjun muuten kolme kertaa ennen kuin olin tyytyväinen tulokseen).

Yksivärinen haalari on aika tylsä, joten aplikointikokeilutkin oli hyvä tehdä samaan koeversioon. Aiemminhan olen applikoinut vain yhden palan kuvia eli vaikeusastetta lisättiin nyt roimasti! Ja olisihan nuo pienet pyöreät silmät voinut onnistua paremminkin, mutta ehkä mä vielä opin. Applikointiin olen saanut hyviä ohjeita RuttuNuttu-, Maitotyttö- ja Unikuun terapiahuone -blogeista. Heidän töitään voi vain huokaillen ihastella.

Pöllö on itse piirtämäni. En ole hyvä piirtämään enkä varsinkaan saa ideoitani paperille niin kuin ne ovat päässäni, mutta tämä vastaa aika hyvin sitä kuvaa mikä minulla oli päässäni. Sieltä se pöllö kurkkii neitiä siivet sydämenä.

Latasin muuten netistä ilmaisen kuvankäsittelyohjelman, GIMPin. Vähän olen jo ehtinyt harjoittelemaan sitäkin.

Kangas: Joustofrotee Eurokankaasta, applikointi velouria paitsi mustat silmänosat ovat trikoota.

Kaava: Mustikka-haalari, Ottobre 6/2009

Koko: 92cm

Lisää tähtiä

Neitikin sai tähtensä tunikan muodossa. Värin pitäisi olla lila, mutta ainakin minun näytöllä näyttää mustalta tuossa ylemmässä kuvassa, sovituskuvissa vähän oikeampi väri. Kanttaukset valkoiset, on se kumma, että vaikka resoreita on paljon, se oikea sävy aina puuttuu. Lilaa löytyi  varastoistani kahta eri sävyä ja kumpikaan ei lähellekään tuota velourin väriä. Mutta ehkä tulikin parempi näin valkoisilla.
Ja kiva huomata, että minähän opin! Kanttaukset onnistuu aina vain paremmin, nyt olin jo tyytyväinen tulokseen. Harjoitus tekee mestarin, tässäkin. (Toivottavasti sama pätee valokuvaukseen.)

Kangas: tähtivelour JNY:ltä

Kaava: Se Oma

Koko: 86cm

Mä en oikein pääse kaveriksi tämän bloggerin kanssa, tämä hävittää ladattuja kuvia ja kääntelee niitä väärinpäin. Lisäksi omaan lukemistoon lisäämäni blogit häviää sieltä aina :-/ 

Voihan se tietty olla, että vika on koneen ja tuolin välissä ;-)
Saakohan kuviin laitettua kehyksiä jostain vai pitääkö se tehdä kuvankäsittelyohjelmalla?

Tähtiä

Ihan perushupparin halusin pojalle tehdä.
Mielessäni oli kapeahko malli, johon valmista kaavaa ei sitten löytynytkään, ei sitten millään.

Ottobre 4/2007: Autohuppari

Tämän jo piirsin Ottobresta, mutta siinä ei olisi muokkaukseksi riittänyt kaventaminen ja pidentäminen, vaan kädentieaukotkin olivat hirmu suuret. Se olisi vaatinut siis melkein kokonaan uuden kaavan piirtämistä. Ajatukseen vetoketjusta raglansaumassa kyllä ihastuin, joten tämä pääsee todo-listalle kunhan nämä hyshys-hommat helpottavat joulun jälkeen.

Mutta sitten välähti: More Grey-kaava! Miksi en voisi tehdä velourhupparia samalla (hyväksi havaitulla) kaavalla kuin trikoopaidatkin? Valmiiksi sopiva kooltaan, leveydeltään ja pituudeltaan. Tai sen verran muutin kokoa, että nyt lisäsin saumanvarat, trikoopaitoihin en ole lisännyt. Pääntien leikkasin ilman saumanvaroja ja hihansuihin sekä helmaan resorit. Huppu piti vain piirtää itse.

Värit vääristyy kuvissa, oikea väri on tummempi, sellainen kirkas metsänvihreä vai miten sitä kuvailisi :-) Resorit ja hupun vuorin trikoo tummanruskeita.
Kuvatessa mallilla oli vähän känkkäränkkä, mutta huppari oli kuitenkin mieluinen :-)

Kangas: Vihreä tähtivelour JNY:ltä

Kaava: More Grey, Ottobre 4/2011

Koko: 122cm

Parin illan juttu

Joskus on mukava tehdä jotain yksinkertaista, jota voi tehdä vaan "siinä sivussa" sen kummempia ajattelematta. RuttuNutun blogissa näin tämän virkatun neuletakin ohjeen.
Kun sopiva värikin lopulta löytyi, pääsin hommiin ja ei tässä tosiaan kauan mennyt.

Lanka: Novita Kelo

Kulutus: 330g

Virkkuukoukku: 8mm

Ohje oli koolle 92(-98), mutta minun käsialallani tästä tuli juuri sopiva meidän 86-kokoa käyttävälle neidille. Toivottavasti tämä mahtuisi vielä ensi keväänä/kesänä, kun tätä voisi käyttää ihan takkina. Trikoovuoren lisään tähän sitten keväällä jos vielä menee päälle. Nyt tämä jää siis välivaatteeksi takin alle pakkasia ajatellen.


Etu- ja takakappale virkattiin yhtenä kappaleena, hihat pyörönä kainaloihin asti ja huppu suoraan pääntielle. Jos teen joskus toisen tällaisen, virkkaan hihat tasona. Niin paljon kuin inhoankin saumojen ompelua, olisi se tässä sen vaivan väärti, sillä neulepinta on erinäköinen edestakaisin ja pyörönä tehtynä. Selvä raja näkyy siis tuossa kainaloiden kohdalla hihassa.

Ja ne sovituskuvat sitten, argh!

Miten yksivuotiaan kuvaaminen voi olla niin vaikeaa? Se jo, että saa neidin yleensäkään sattumaan kokonaan ruutuun, on jo aika haastavaa. Puhumattakaan siitä että paikoillaan pitäisi pysyä kaksi sekuntia ja mielellään vielä niin että vaate pysyy päällä :-)

Oma blogi

Tästä se lähtee! Oman blogin perustaminen on ollut mielessä jo pitkään, mutta en muka ole saanut aikaiseksi. Viimeisen potkun bloggailuun antoi ystäväni, joka auttoi nimen keksimisessä.

Tässä muutamia viime aikoina valmistuneista:

Neitille takki Ikean Annamoa-kankaasta sekä siilipipo pinkistä joustofroteesta fleecevuorella. Aplikaatioita vasta harjoittelen, kuten huomaa myös seuraavasta:

Esikoiselle liskopipo velourista (fleecevuorella tämäkin), liskossa heijastinnauhatehosteet.
Molemmissa pipoissa kaava oma, takin kaavan pohjana oli Ottobre 6/2011 Tinttiina-tikkitakki, reilusti muokattuna.

Näitä koreja on tullut virkattua useampiakin, isoja ja pieniä (miten tää näyttää niin vinolta tässä kuvassa, on kyllä ihan symmetrinen livenä). Ovat ontelokudetta ja ohje SK 9/2011 -lehdestä.

Omppukankaista tunika (oma kaava) pienemmälle ja paita (kaava Ottobre 4/2011 More Grey) isommalle.

Päiväunisukat neitille Dropsin Merino Extra Fine -langasta. Näihin sukkiin tuli kokeiltua uusia juttuja: aloitus varpaista ja varteen hunajakennoneuletta. Tämähän ei ole mikään sukkalanka, joten ei varmaan kestäisi kengissä, mutta lämmittää mukavasti ulkona nukkuvan pieniä varpaita. Lapasetkin tein samaa sarjaa.

Norsuliivari Dropsin Baby Merinosta. Tämä lanka on yksi suosikeistani, ihanan pehmeä ja helppo neulottava. Tästä piti alunperin tulla tunika, mutta en saanut tehtyä yläosasta sellaista kuin olin ajatellut, joten se muuntuikin sitten liivimekoksi. Norsut on kopioitu täältä.

Kuvia pitäisi saada paremmiksi, mutta kun ei tuota valoa ole juurikaan, salama vääristää värit ja ei ole kuvankäsittelyohjelmaakaan muuta kuin Picasa... Seliseli- pitää yrittää saada jatkossa parempia otoksia :-) Ja tälle blogin ulkoasullekkin pitäisi tehdä jotain muokkauksia kunhan ehdin perehtymään tähän bloggeriin.